Päivän paras hetki? Jee, nukkariin! Eikun siis lepo- ja lukuhetkelle, mars!
Unohdettaisiinko jo kokonaan nukkarista puhuminen ja puhuttaisiinkin sen sijaan lepo- ja lukuhetkestä? Tehtäisiin keskipäivän köllöttelystä päivän kohokohta, jonne malttamattomina kokoonnutaan kuulemaan kulloinkin kesken olevan tarinan viimeisiä käänteitä. Valittaisiin luettavaksi kirjoja, joiden tarkoitus ei ole nukuttaa tylsistyttämällä vaan tarjota mahdollisuutta uppoutua satuihin ja tarinoihin. Seikkailtaisiin siis turvallisesti yhdessä.
Seikkailujen lomassa samalla vahvistettaisiin ryhmän heimoutumista, kartutettaisiin sanavarastoa, tutustuttaisiin kirjoitetun kielen kielenrakenteisiin, heräteltäisiin mielikuvitusta, ruokittaisiin luovuutta ja koettaisiin turvallisessa ympäristössä monenlaisia tunteita.
Miten herätellä kiinnostusta lepohetken kirjoihin?
Jos lepohetkille valitaan aina ainoastaan lyhyitä irrallisia satuja tai pieniä tarinoita, menetetään mahdollisuuksia kasvattaa uusia tarinoista innostuvia kuuntelijoita, jotka vuosien saatossa muuttuvat innokkaiksi kirjojen lukijoiksi.
Kerätään yhdessä meidän porukan ikiomaa kirjahyllyä. Seurataan luettujen kirjojen määrää ja palataan puheissa myös jo luettuihin kirjoihin. Yhdessä luettuja kirjoja voi kerätä tai kirjata ylös vaikka lukupuuhun tai toukaksi seinälle kiemurtelemaan. Myös virtuaalinen kirjahylly voisi olla kiva tapa pitää kirjaa yhteisistä lukukirjoista. Vakakoppa tarjoaa nyt lepohetken lukukirjojen seuraamiseen Lepohetkellä luetaan -julisteen.
Tulosta lepohetkellä luetaan -juliste tästä >>>
*Tiedostossa liitteenä myös Vakakopan kirjanmerkki, niin pysyy tarinan paikka tallessa❤️
Tuodaan lepohetken kirjat myös nukkarista ulos, jutellaan juonenkäänteistä, herätellään vaikka jo ruokapöydässä mielenkiintoa meneillään olevaa tarinaa kohtaan; ”mitäköhän seuraavaksi mahtaa tapahtua, pääseeköhän Latte-siili kulkemaan sen Ilvesten valtakunnan läpi, tai mahtaakohan Väykkä ihan oikeasti aina uskoa kaiken mitä Maukka höpöttelee, meinaakohan se Prinsessa Pikkiriikki ihan oikeasti myydä rasittavan Urpon kirppiksellä, mikäs siitä niin rasittavan tekee?…”
Kuka teillä valitsee nukkarissa luettavat kirjat? Voivatko lapset äänestää mitä kirjoja haluavat kuulla? Toki äänestykseen tuotavien kirjojen on syytä olla aikuisen ennalta valitsemia ja ryhmälle sopivaksi toteamia. Entä voisiko seuraavan lukukirjan valitseminen lepotuokiolle olla aina syntymäpäiväsankarin `lahja`?
Luetaanko teillä lepohetkellä myös runokirjoja? Erityisesti riimilliset lastenrunot voivat toimia lepohetken hämäryydessä yllättävän hyvin ja kokeilemallahan se selviää. Vakakoppa suosittelee valitsemaan luettavaksi yhden teeman ympärille kerättyjä runoja tai runokirjoja. Aakkosrunot? Runoja ammateista? Kaupunkirunoja?
PS. Onko teillä tiimissä keskusteltu lepohetken pedagogiikasta. Onko tarvetta käsitellä aihetta syvemmin vanhempainillassa. Voisiko tämä Vakakopan Nukkuako vai ei –materiaalin nukkarin seinätaulu toimia hyvänä keskustelunavauksena vanhempainillassa tai tiimipalaverissa?
