Kesä, eikä mitään tekemistä?
Ei hätää. Vakakoppa julkaisee kesäkuun ajan runsaasti kesäisiä toimintavinkkejä. Nappaa vinkit talteen ja tee kesäkuusta mukavan yhdessä puuhaamisen, tieteilyn ja taiteilun kuukausi. Nautitaan lämmöstä ja luonnosta ja ollaan samalla ulkona mahdollisimman paljon. Tehdään asioita vähän eri tavalla; tutkitaan, opitaan ja koetaan kesää yhdessä. Kesämoodissa.
Ja jos itse olet jo vähintään toinen jalka lomalla, niin vinkkaa kesäkuussa töitä paiskiville kavereille tai kollegoille, että laittavat Vakakopan sometilit seurantaan!
1. Luetaan yhdessä
Tehdään yhteisestä lukutuokiosta tällä kertaa vähän erilainen ja jännittävä hetki ja rakennetaan ulos ikioma lukumaja. Kerätään kasaan pino peittoja ja vilttejä tai vaikka pitkiä räsymattoja, joita voi kieputella vaikka tamppaustelineen ympärille. Tai entäpä jos pystytetäänkin ihan oikea teltta, jonka sisälle kömmitään kirjan tai kahden kanssa yhdessä katselemaan kuvia ja lukemaan vaikka riimirunoja. Jos päivä on kovin kuuma, kannattaa maja rakentaa varjoisalle nurmipaikalle.
Kirjavinkkinä lukumajaan Vakakoppa tarjoilee Nelli Heinimon ja Reetta Niemensivun & Aapo Ravanttin Kaivurin raivari tai Pia Perkiön ja Sanna Pelliccionin Tule mukaan, sanoi leijona. Molemmat kirjat sisältävät suloisia pieniä loruja arkisista asioista ja monenlaisista tunteista. Mikä se saakaan kaivurin raivostumaan, entäpä miksi linja-autoa alkaa kesken ajon itkettää? Omassa alle 3-vuotiaiden lapsiryhmässä erilaisia kulkuvälineitä arkisissa tilanteissa esittelevä kuvakirja on ollut suuri hitti!
Kesään erityisen hyvin sopiva kuvakirja on Heidi Viherjuuren (kuvitus Henna Ryynänen) Ollaanko nyt perillä. Kirjassa äiti ja lapsi matkustavat mummolaan, joka ei olekaan ihan lähellä, vaan matkaa pitää tehdä monella eri kulkuvälineellä. Erityisesti lentokoneessa matkustamiseen liittyviä asioita tuodaan tarinassa esille lapsen näkökulmasta.
2. Saadaankohan tänään sadetta?
Auringonpaiste on kesällä ihanaa mutta sadettakin tarvitaan. Lähdetään pikkuhiiren matkassa ottamaan selvää saadaanko tänään luonnon ja metsän eläinten kaipaamaa kesäsadetta.
Satujumpataan nurmikolla tai vaikka hiekkalaatikolla. Satujumpassa tavoitteena on lisätä liikkumisen iloa tarinan ja mielikuvien avulla. Kesäsade-satujumpassa on sykettä nostavia osioita, mutta myös kehontuntemusta ja kehon hallintaa harjaannuttavia liikkeitä.
Tulosta Kesäsade -satujumppa tästä >>>
3.Töttöröö, pelattaisiinko jotain ulkona!
Pelataan vaikka muistipeliä hiekkalaatikolla. Tai viedään peli mukana puistoon. Tarvitaan parillinen määrä samanlaisia tötsiä (tai ämpäreitä tai pesuvateja), tarkistetaan ensin liikuntavarasto. Tarvitaan myös aina kaksi samanlaista esinettä tötsien alle piilotettaviksi. Ensin etsitään; mitä samanlaisia esineitä pihalta ja ulkovarastosta löytyy? Kivet, kävyt, kepit, voikukat nyt ainakin, mitä muuta? Sitten esineet piiloon ja kääntelemään vuorollaan mistä löytyy kaksi samanlaista. Peliä voi vaikeuttaa ja liikettä lisätä siten, että tötsiä saa kääntää vain hiekkalaatikon ulkopuolella seisten. Ylettyvätkö kaikki kääntämään vai pitäisikö tötsät asetella kehäksi laatikon reunoille?
4. Olisikos tänään hyvä hetki, tehdä yhdessä metsään retki?
Mennään metsään keräämään talteen erilaisia luonnonmateriaaleja leikeissä, peleissä ja askarteluissa käytettäväksi. Mutta tiedätkö ja muistatko mitä metsästä saa kerätä ja mitä ei? Kerrattaisiinko vielä ennen metsään menoa vähän jokamiehenoikeuksia?
Jokamiehenoikeudet tarkoittavat, että meillä kaikilla on oikeus liikkua ja retkeillä luonnossa. Jotta voimme tulevaisuudessakin nauttia yhdessä Suomen kauniista luonnosta, tulee meidän kaikkien yhdessä kunnioittaa ja noudattaa yhdessä sovittuja pelisääntöjä. Eli: voit poimia vain maahan pudonneita risuja, lehtiä, neulasia, tuohta tai kaarnaa. Kuivuneesta tai kaatuneesta puusta ei voi materiaalia ottaa. Sammalta tai jäkälää et saa myöskään kerätä ilman maanomistajan lupaa. Lisää jokamiehenoikeuksista voit lukea esimerkiksi osoitteessa suomenlatu.fi
Kaikki kasvilajit on jaettu rauhoitettuihin ja rauhoittamattomiin lajeihin. Saat kerätä rauhoittamattomia kasveja vain sen verran, että kasvusto säilyy kasvupaikalla edelleen elinvoimaisena. Rauhoitettujen kasvien kerääminen tai hävittäminen on kielletty. Rauhoitettujen kasvien lista löytyy esimerkiksi ympäristöhalllinnon verkkosivuilta.
5. Siinä tarvitaan pollaa, kun pelaa hetken ristinollaa
Ristinolla on kaikkien taktiikkapelien klassikko; peli joka harjaannuttaa mm. nopeaa ajattelua, ennakoimista ja ongelmanratkaisukykyä. Pelattaisiinko tänään ristinollaa luonnonmateriaaleista kootulla pelialustalla. Tarvitset keppejä ruudukon tekemiseksi sekä eri värisiksi maalattuja kiviä (tai kiviä + käpyjä) pelinappuloiksi. Jos perinteinen 3×3 ruudukolla pelaaminen osoittautuu liian helpoksii, niin ei muuta kuin hakemaan lisää keppejä ja suurentamaan ruudukkoa. Ristinollassa kentän koko voi periaatteessa olla ihan mikä tahansa.
Lisää pedagogisia pihapelejä löytyy esimerkiksi osoitteesta suomenlatu.fi. Mitäpä jos vietettäisiin kokonaista pihapelien teemapäivää pelipasseineen ja leimoineen.
6. Hämähämähäkki -satuhieronta
Kesällä voi olla hankalaa saada rauhoituttua päivälevolle. Ulkoilmassa vietetty aika väsyttää kyllä mukavasti, mutta talven hämäryys puuttuu ja sisäilma tuntuu tunkkaiselle raikkaassa ulkoilmassa vietetyn aamupäivän jälkeen. Mitäpä jos laskeuduttaisiinkin tänään lepohetkelle satuhieronnan kautta.
Kaikille tuttu hämähämähäkki -laulu kuvaa kauniisti metsän pikkuväen kesää ja päivän kallistumista kohti iltaa. Piirretään se tällä kerralla selkään, rauhassa, omaan tahtiin laulun rivit lukien ja välillä pysähdellen. Seuraavalla kerralla voidaankin ehkä jo kokeilla laulaen? Tai vaikka kuunnellen laulu iki-ihanana Tapio Rautavaaran esityksenä?
Satuhieronta sopii tehtäväksi myös istualtaan. Kunhan satuhieronnan ajatus ja toteutus on tullut tutuksi voidaan satuhieronta toteuttaa vaikka lattialla jonossa istuen. Muistetaanhan kysyä haluavatko kaikki tulla satuhierotuiksi.
Ja hei, voisiko sen sängyssä vietetyn päivälevon välillä vaihtaa kokonaan lepotuokioksi ulkona? Teltassa? Riippukeinussa, nurmikolla? Pakolla nukkuminen ei ole tätä päivää, mutta mahdollisuus pysähtymiseen ja rauhoittumiseen pitää suoda kaikille varhaiskasvatuksessa kesäaikanakin.
Tulosta Hämähämähäkki -satuhieronta tästä >>>
7. Mikä niitä mättää, jotka roskat maahan jättää?
Puro Peikkoa on viime aikoina harmittanut eräs asia, jossa te saattaisitte voida olla hänelle avuksi. Puroa harmittaa sellaiset ajattelemattomat ihmiset, jotka heittävät roskia luontoon. Roskat eivät sinne kuulu; ne ovat rumia ja eläimille ne voivat sitä paitsi olla myös suureksi vaaraksi. Ne voivat vaikka takertua kiinni linnun nokkaan tai eläimen jalkaan. Autetaan Puroa ja lähdetään yhdessä kävelylle lähiympäristöön.
Pyytäkää aikuista ottamaan mukaan roskapussi (ja roskakoura jos sellainen teillä on) siltä varalta, että näette matkalla roskia. Sopikaa ennen lähtöä, että lapset saavat olla tarkkasilmäisiä roskabongareita, mutta vain aikuisilla on lupa poimia roskia talteen, koska koskaan ei voi tietää onko joukossa lapsille vaaraksi olevia roskia.
(ohje; tarvitaan roskapusseja, kerääjälle suojahanskat sekä roskakoura, jos sellainen löytyy. Kuntien puisto-osastoilta voi koittaa pyytää lainaksi)
8. Kesän merkit -kesäbongaus
Nenässä tuoksuu vastaleikattu ruohikko, korvan vieressä surisi juuri pörriäinen, herkuttelin mansikoilla ja pulahdin veteen uimaan… Hei, nehän ovat kaikki selkeitä merkkejä yhdestä asiasta – kesä on jo täällä! Tulosta tästä alta kesäbongaus ja selvittäkää yhdessä mikä kesäjuttu on teidän porukassa se bongatuin kesän merkki. Napatkaa vaikka laatikollinen multilink-kuutioita tai legopalikoita ulos ja vertailkaa, mikä pino kohoaa korkeimmaksi.
9. Vettä metsän eläimille
Helle helli suurinta osaa Suomea tällä viikolla. Otetaan siitä ilo irti ja leikitellään vedellä. Hellelämpötila yhdistettynä alkukesän kuivuuteen saattaa kuitenkin olla metsän eläimille vaaraksi. Lähdetään tänään viemään metsän eläimille vettä helpotukseksi helteeseen. Kannattaa laittaa purkin kylkeen vaikka maalarinteipillä viesti, että vesi on eläimiä varten ja että purkki käydään hakemassa pois helteiden mentyä.
10. Korttiaskartelu
Onko ensi kauden synttärikortit vielä tekemättä? Mitäpä jos laitetaankin lapset asialle ja tehdään yhdessä herkät korttipohjat kukkia vasaroimalla. Samalla tulee tunnistettua luonnonkukkia ja harjaannutettua käden ja silmän yhteistyötä sekä vahvistettua käden motoriikkaa ja lihaksia.
Tarvitaan; kukkia, (parhaiten toimivat orvokit), vaaleansävyisiä korttipohjia paksusta paperista tai pahvista, vasara ja leivinpaperia sekä lauta tai jotain muuta kovaa paperin alle.
- Asettele kukat (kukinto alaspäin) korttipohjan ja leivinpaperin väliin.
- Nakuttele kukintoa vasaralla huolella joka puolelta, jolloin kukan lehtivihreä tarttuu korttipohjaan. Osumatarkkuus ei ole tässä puuhassa niin nopon nuukaa. Riittää kun edes aina silloin tällöin osuu kukkakohtaan napauttamaan.
- Kortin hetken levättyä voi ylimääräiset kukan jäänteet napata vielä pois
Ja jos samat synttärirunot tuntuvat pyörivän korteissa vuodesta toiseen, niin täältä löytyy uusia tuoreita onnittelurunoja ikävuosittain ja vuodenajoittain lajiteltuna.
11. Lelujen pesupäivä
Tässä kohtaa kautta aikuisilla iskee yleensä kummallinen vimma siivota nurkkia ja varastoja, tunnistatko ilmiön? Tehdään tällä kertaa hommaa yhdessä ja pidetään ulkolelujen pesupäivä. Tarvitaan vain pesuvateja tai muovilaatikoita ja pikku tippa astianpesuainetta (ja ehkä lapsille vaihtovaatetta sisälle mentäessä). Lasten pestessä leluja ja nauttiessa vedellä läträämisestä, voivat aikuiset samalla lajitella ja pyöritellä ulkovaraston tarjontaa.
12. Pelastakaa dinosaurukset!
Kenen häntä, minkä pää?
Kuka jäästä pilkistää?
Mitä ovat löydöt nää?
Asia täytyy selvittää.
Vapautetaan dinosaurukset,
ja muutkin pikku eläimet!
Riko taikka sulata jää,
mutta muista käsiä välillä lämmittää.
Veden sisälle jäädytetyt dinosaurukset tai pikkueläimet ovat kesäpäivään sopivan raikas tapa tutkia veden eri olomuotoja ja samalla harjoittaa ongelmanratkaisua. Avuksi jäätyneiden öttiäisten vapauttamiseen voi käyttää keppejä, kiviä, lämpöä…Oikeita työkalujakin voi olla tarjolla, vai onko tehtävä silloin jo ihan liian helppo?. Laitetaan tarjolle myös purkillinen lämmintä vettä, josko siitä olisi apua eläinten vapautusoperaatiossa. Ainakin siellä voi lämmittää välillä pelastusoperaatiossa kylmenneitä käsiä…
13. Tulkaa mukaan lupiinitalkoisiin!
Kasvaako teidän päiväkodin tai retkipaikan lähellä lupiineja? Ei ihme jos kasvaa, sillä lupiinit leviävät kovaa vauhtia ja samalla valtaavat herkästi alaa kotimaisilta niittykasveiltamme. Lupiinien levinnäisyys uhkaa luontomme monimuotoisuutta ja siksi on tärkeää torjua lupiinien voittokulkua. Vaikka kukinto kerrallaan. Lupiinit leviävät ympäristössään siemenistä. jotka saattavat säilyä maaperässä vuosia.
Mutta kauniitahan nuo mokomat ovat, ei käy kiistäminen. Lupiinitalkoisiin voi osallistua keräämällä lupiineja maljakkoon. Jokamiehenoikeudet määrittävät lupiininkin kohdalla mistä kukkia saa kerätä. Koristellaan vaikka pihamaa juhannukseen keräämällä lupiineja isot ämpärilliset ovensuuhun tai kokeillaan tehdä niistä iso juhannuskranssi. Juju on se, että kun kukat ovat kuihtuneet pitää ne ehdottomasti hävittää sekajätteen joukossa. Lupiinit leviävät ympäristössään siemenistä, jotka saattavat säilyä maaperässä vuosia. Ei siis kuihtuneitakaan lupiinin kukintoja luontoon tai kompostiin!
14. Ruokakasvatus – Kesä maistuu makealle!
Tärkeä osa ruokakasvatusta on ruokaan, ruoan alkuperään ja reitteihin tutustuminen. Mitä enemmän lapsi saa osallistua ruokien tekemiseen, sitä enemmän hän yleensä innostuu. Kaikenlainen ruoan kasvattaminen, poimiminen, pilkkominen ja valmistaminen lisää ruokailoa.
Satokauden tuotteiden ja makujen esilletuominen on ympäristökasvatusta parhaimmillaan. Ruokakasvatuksessa satokausimakujen esilletuominen on kuitenkin koko ajan haastavampaa ja haastavampaa, koska avomaan satokauden lisäksi lähes kaikista tuoretuotteista on kasvihuonetuotantoa ja ulkomaan tuontia. Aniharvaa tuotetta on enää saatavilla vain rajallisen ajan vuodesta.
Raparperi, jos mikä, on kuitenkin edelleen pysynyt selkeästi kausimakuna. Se saa kunnian olla starttaamassa kesän satokautta ja ehkä siksi se on pitänyt pintaansa alkukesän sesonkiherkkuna.
Vakakoppa juhlistaa nyt kesää raparperimehulla. Nautitaan yhdessä satokauden startista ja ihanan vaaleanpunaisesta, keittämättä valmistuvasta, raparperimehusta. Tämä on niin helppoa ja hyvää, että huh sentään! Mehumaijaa tai höyrykeitintä ei tarvita, ei edes isoa kattilaa, elintarvikekäyttöön tarkoitettu ämpärikin riittää valmistusastiaksi.
Ohje; 1 litra raparperin paloja, 2,5 dl sokeria, 2 litraa kiehuvaa vettä.
Kuorimattomat raparperit pestään ja paloitellaan. Raparperinpalat sekoitetaan sokerin kanssa ja kiehuvan kuuma vesi kaadetaan päälle (vedenkeitin on tähän tarkoitukseen näppärä apuväline). Astia jätetään huoneenlämpöön seuraavaan päivään asti, jolloin juoma siivilöidään ja nautitaan. Jos mehua jää, säilytetään loppu kylmässä.
15. Mikä se sellainen kesä on jos ei ulkona syödä?
Ei haittaa mitään jos pihalla ei ole pöytäpaikkoja. Otetaan tuolit sisältä pöydiksi, lähes jokainen jaksaa kyllä itse kantaa oman tuolinsa ulos. Tuoli, penkki tai vaikka puupölkky saa siis toimittaa pöydän virkaa ja istuinpaikaksi riittääkin sitten vaikka räsymatto. Ruoka vaan maistuu niiiin paljon paremmalle ulkona, eikö? 🍓
16. Betoni ja asfalttiko muka tylsä kesäympäristö?
Pyh. Ainakin katuliiduilla piirtäminen on hauskaa kesäpuuhaa, eikä se kyllä onnistu missään nurmikolla tai metsäympäristössä. Piirretään betoni täyteen kesälapsia!
Pyydä lapsia makaamaan asfaltille tai nojaamaan betonimuuriin ja piirrä liidulla heidän ääriviivansa. Lapset voivat sitten täydentää vaatetusta ja yksityiskohtia, kuten silmät, suun, hiukset… Kun piirustukset ovat valmiina, kutsutaan vaikka naapuriryhmän lapset ja aikuiset arvuuttelemaan kuka kukin on.
Joidenkin ihmisten mielestä liitutaide yleisillä paikoilla, (kuten esim. koulunpihalla) voi mukamas olla sotkua, joten kannattaa hyödyntää myös vedellä siivoaminen. Otetaan ämpärillinen vettä ja nippu pensseleitä mukaan ja maalataan lopuksi vedellä piirrosten liituviivojen päältä. Siivous suoritettu!
17. Sataako? Leikitään vesihippaa! Paistaako? No, leikitään vesihippaa!
Vesileikkejä varten ei tarvitse hankkia erillisiä vesileikkileluja. Leikitään vesisodan sijaan vesihippaa. Hippavälineeksi käy hyvin kukkien kasteluun tarkoitettu suihkepullo tai vaikka vedellä täytetty ketsuppipullo. Siis ihan mikä vaan millä voi tröötätä tai sumuttaa vettä. Vesipyssyn korvaavien välineiden käytöllä on se etu, että pitää juosta kovempaa ja nähdä enemmän vaivaa kastellakseen kaverin. Pelkkä megasuperhypervesitykin painallus nurmikon laidalta toiselle ei riitä, vaan jalat pitää ottaa käyttöön. Myöskään suurta varusteluvarautumista ei tarvita; yksikin suihkepullo riittää vesihipan leikkimiseen. Osumasta hipan vaihto.
18. Kiireettömyys ja kokopäiväpedagogiikka
Useimmat meistä varmasti muistavat omista lapsuuden kesistään hetkiä, jolloin kesä tuntui täydellisen loppumattomalta. Hetkiä, jolloin sai ihan vain olla; ilman tarkoitusta tai tavoitteita, kelloa tai kiirettä. Hetkiä, jolloin saattoi maata vatsallaan maassa ja seurata miten muurahainen kuljettaa kortta kekoa kohti. Sitten pyörähtää siitä selälleen ja jännittää saako taivaalla pienempi poutapilvi isomman kiinni. Tai etsiä nurmikolla neliapiloita, piirrellä kepillä kuvioita hiekkaan tai pinota vaikka kiviä päällekkäin.
Kun pilttejä me kasvamaan saatetaan,
ihan turhaan päivät täyteen sisältöä ladataan.
Tarvitaan myös tilaa ihmetellä,
olla vaan ja köllötellä.
Aikaa, jolloin tehdään ei-mitään,
mennään vaikka metsään ilmoja pitään.
Ja sitten sama toistetaan, uudestaan ja uudestaan.
Tai tehdään se ihan hiiren hiljaa,
kuunnellaan vaikka pellossa kasvavaa viljaa.
Tai seurataan kun maali kuivuu paperissa,
ja kuunnellaan miten kehrää tyytyväinen kissa.
Mahdollistaako meidän arkemme lapsillemme tämänkaltaisia täydellisen `tekemättömyyden` hetkiä tänään? Siedämmekö me hetkiä, jolloin lapsi ei näennäisesti tee `mitään`? Entä siedämmekö hetkiä, jolloin lapsi hakeutuu olemaan yksin? Siinäpä pohdittavaa meille aikuisille.
Jotkut lapset saattavat joskus tarvita hieman johdattelua tai ohjausta kyetäkseen uppoutumaan johonkin “tekemättömään” tekemiseen. Onko esimerkiksi suurennuslaseja ja kiikareita tarjolla käytettäväksi vapaasti, ilman niihin liittyvää tehtävää?
Tulosta kiireettömyysruno tästä muistuttamaan välillä ihan vaan pysähtymään ja olemaan >>>
19. Maitotaidetta
Ulkona on tilaa ja mahdollisuuksia kokeilla ja leikitellä vähän sotkuisempiakin puuhia. Vakakopan väki innostui tekemään maitotaidetta.
Maitotaiteen tekemiseen tarvitaan tilkka (mahdollisimman rasvaista) maitoa lautaselle, tippa astianpesuainetta esim. lasin pohjalle, nestemäistä elintarvikeväriä tai vesiväriä, vanupuikkoja tai hammastikkuja.
Kaada maitoa lautaselle sen verran, että pohja peittyy. Tiputa maidon päälle tippa tai pari elintarvikeväriä. Kasta vanupuikko tai hammastikun pää astianpesuaineeseen ja kosketa väritippaa. Heittäydy mahalleen lautasen äärelle ja uppoudu kuljettelemaan värejä sekä piirtelemään kuvioita maidon pintaan mielesi mukaan.
20. Taltioikaa lempparipaikkanne ja -puuhanne
Näytä minulle lempipaikkasi tai lempipuuhasi täällä ulkona niin otetaan siitä kuva ja kerrotaan siitä muillekin. Voidaan vaikka tulostaa lempipaikkakuvamme seinälle ja esitellä kaikki kivat paikat ja tekemiset myös kaikille niille uusille kavereille, jotka kesän jälkeen syksyllä tulevat tänne meidän päikkyyn, eskariin tai kerhoon.
