Näkkärifilosofiaa ja käytännön pohdintoja ruokailusta
Varhaisten vuosien ruokakasvatuksen tavoite on luoda lapselle myönteinen ja tasapainoinen suhde ruokaan ja ruokailuun sekä itseensä. Itse ruokakasvatus koostuu monesta eri osa-alueesta. Ruokakasvatus pedagogisena toimintana sisältää mm. ruuan alkuperään ja valmistukseen tutustumisen, ruuan valmistuksen sekä ruokaan liittyvät laulut, leikit ja tarinat.
“Onko pakko maistaa, kun tiiän etten kuitenkaan tykkää?”
Merkittävä, mutta ehkä enemmän piiloon jäävä osa ruokakasvatusta on ruokapuhe. Asenne ruokia ja syömistä kohtaan välittyy usein salaa, tiedostamatta. ”Tää porukka onkin tosi hyvä syömään salaattia, ihan erilainen kuin viime vuotinen porukka, mutta ei nää kyllä mitään puuronsyöjiä ole”. Ruokapuheen välityksellä ryhmään muodostuu yhteisiä ruokasuosikkeja ja suhtautumistapoja; jaettuja asenteita. Se hiljainenkin ruokapuhe toimii sekä hyvien toimintamallien että huonojen toimintamallien ravintona.
Ruokakasvatuksen kuumat perunat ja ikuinen näkkärikeskustelu
Vakakopan ruokataulussa käsitellään ruokaympäristöä ja ruokailutilannetta, eli sitä tapaa miten aikuiset voivat valinnoillaan tukea ruokakasvatusta. Vakakoppa esittelee tavallisimpia varhaiskasvatuksen ruokatilanteiden ”kuumia perunoita” kuvin, kysymyksin ja loruin. Kysymykset ja vastaukset eivät ole tarkoitettu miksikään ehdottomaksi linjaukseksi ja aina ja joka tilanteessa kaikille sopivaksi toimintatavaksi vaan keskustelun herättäjäksi aikuisten kesken.
Ruokailoa toivottaa Vakakoppa!
Tulosta näkkärikeskustelu -julisteet tästä >>>
Kasvatusyhteistyö -sarjan muut osat:
Nukkua vai ei; varhaiskasvatuksen kuuma peruna – Kasvatusyhteistyö, osa 1
Onko olemassa kehnoja kelejä? – Kasvatusyhteistyö, osa 4
Onko kiire? – Kasvatusyhteistyö osa 5
Nyt leikitään! – Kasvatusyhteistyö osa 6
Harjoittelemalla oppii – Kasvatusyhteistyö osa 2
Materiaali ja sen kuvitus: Enni Ahlfors ja Teija Lento
